Näin Los Serranon ja erään irlantilais runoilijan innoittamana päätin kirjottaa yhen viestin täysin ja vain ja ainoastaan puhtaasti suomeksi. Kyllä, kyse on pelkästä päämäärättömästä kapinahengestä, koska kukaan suomea osaava tätä tuskin lukee, enkä edes ite ole englantia vastaan. Miten voisin, ku opiskelen sitä pääaineena?
Noh joka tapauksessa Los Serranon jaksossa Diegon veli, jonka nimen unohdin, yritti tuskasesti opiskella englantia pitääkseen tavernansa turistioppaassa. Epäonnistuttuaan se suutahti ja haistatti pitkät koko englannille ja julisti, että tavernassa puhutaan vastaki espanjaa niinku aina ennenki ja että asian tilaan tulis muutos vasta ku Englannista löytys baari, jossa puhutaan espanjaa.Irlannissa puolestaan asustaa/asusti joku runoilija, jonka nimeä en tietenkään muista (minä ja mun surullisen kuuluisa nimimuisti), joka kielsi kääntämästä teoksiaan englanniks kapinoidakseen sitä asennetta vastaan, että kaikki mahdollinen tieto maailmassa on saatavilla englanniks.
Se Los Serrano erityisesti sai mut ajattelemaan, että mitäs jos sitä puhuis vaan suomea. Luonnollisesti lähtökohdat on pikkiriikkisen erilaiset ku espanjaa puhuvalla, mutta mitä jos? Jos kaikki olis ykskielisiä ja hommat hoidettais kääntäjien ja tulkkien kautta? Sen tiedän, että mulla ei olis mun rakkaita ystäviä eri maailman kolkista, ja fandomitki ois jääny paljon suppeemmiks. Liveshipiä ei ole edes käännetty.
Ajoittain kapinahenki herää ja leikittelee ajatuksella matkustamisesta ympäri maailmaa puhuen pelkästään Suomea. Kuinkahan kauas sitä pääsis? Turisteille en varmasti puhu englantia kun ranskalaisetki sen jo sano, että maassa puhutaan maan kieltä. Että jos tänne tuppaatte, ni ois parempi olla sen verran kunnioitusta, että opiskelette kielen. Perkele.
No ajatushan on täys mahdottomuus eikä mulla ole varsinaisesti ongelmia englannin kanssa. Itse asiassa tykkään kielestä ja se avaa maailmaa, mutta eräillä natiiveilla on varsin vittumainen asenne ja teki mieli näpäyttää. Iteki olettaa tulevansa toimeen englannilla melkeen missä vaan, mutta siihen tää maailma on menossa. Tarvitaan yks lingua franca ja se nyt sattuu olemaan englanti. Paska juttu joilleki, joilleki ei. Tässä kuitenki pieni hatunnosto omalle rakkaalle äidinkielelleni. Testaan tässä samalla kuinka kauan maltan olla kääntämättä tätä sikäli mikäli ketään edes kiinnostaa. Jos kiinnostaa, opetelkaa suomea.
Tämä symboloi pienten kielen asemaa.
Current Mood: 
quixotic
Current Music: Poistuisitko mun elämästäni ~ Apulanta